Yhtiö
Yhteystiedot
HANKKEET
LEHDISTÖTIEDOTTEET
 
 
Ajankohtaista

25.6.2015
 Valitukset käsitelty hallinto-oikeudessa

27.6.2014
 Teemayleiskaavat on vahvistettu valtuustoissa

7.4.2014
 Ympäristöministeriö on vahvistanut vaihemaakuntakaavan.

19.12.2013
 Voimavapriikki Oy tilannetiedote 19.12.2013

28.10.2013
 Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n julkaisuja

8.9.2013
 Teemayleiskaava nähtävillä Forssassa ja Tammelassa

29.5.2013
 Kaavavalmistelu etenee

22.2.2013
 Kaavaesittely

30.10.2012
 TUULIVOIMALOIDEN LÄHIMAANOMISTAJILLE JA KYLÄYHDISTYKSILLE KORVAUS

16.7.2012
 Voimavapriikin Kiimassuon tuulivoimapuiston lentoesteluvista päätös ja Natura-lausunto saatu

7.6.2012
 Tutustumisreissu Reposaaren tuulivoimapuistoon

25.5.2012
 Info- ja keskustelutilaisuus suunnitteilla olevasta Forssa-Jokioinen-Tammela Tuulivoimapuistosta

14.2.2012
 Yleisötilaisuus Nuutajärven Lasikylän Café Depontissa 22.2. alkaen kello 18

9.12.2011
 Kiimassuon tuulivoimapuiston YVA-selostuksen esittely ja teemayleiskaavan yleisötilaisuus Tammelassa 13.12.2011 kunnan valtuustosalissa kello 18

30.11.2011
 Kiimassuon tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmistunut

2.5.2011
 Tammelan – Jokioisten - Forssan seudun yhteinen tuulivoimahanke etenee

11.2.2011
 Forssan tuulivoimapuisto mukaan ilmastotalkoisiin

Tammelan – Jokioisten - Forssan seudun yhteinen tuulivoimahanke etenee

Seutukunnan kolmen kunnan alueelle ulottuva tuulivoimahanke etenee kaikilla rintamilla kohti niitä hetkiä, jolloin hankkeen toteuttamispäätös tulee tehtäväksi. Hankkeen laajuudeksi näyttäisi tulevan noin 30–35 turbiinia, lähes 3000 hehtaarin alueella. Aikataulullisesti hankkeen eteneminen näyttäisi tällä hetkellä seuraavalta, olettaen ettei yllättäviä esteitä ilmaannu:

  • YVA (ympäristövaikutusten arviointiprosessi) valmistuu loka-marraskuussa 2011,
  • kuntien yhteinen tuulivoimayleiskaava valmistuu alkuvuodesta 2012,
  • rakennusluvat hankkeelle pyritään saamaan alkuvuodesta 2012,
  • rakentamispäätös edellisten jälkeen helmi-maaliskuussa 2012,
  • rakentaminen alkaa, maalis-huhtikuu 2013,
  • sähköverkkoon liittäminen 2012–2013.
Toteutuessaan hankkeen merkitys koko seutukunnalle on huomattava. Hanke työllistää rakennusvaiheessa 1-1,5 vuoden aikana arviolta 300–400 henkilöä, jonka jälkeen käytön aikana arviolta 10–20 henkilöä. Kunnat saavat verotuloja, maanomistajat vuokratuloja, seutukunta huomattavan positiivisen imagon päästöttömän uusiutuvan energian tuottajana Suomessa (tuulivoima tuottaa oman hiilijalanjälkensä takaisin noin 6 kk aikana, jonka jälkeen se on päästötöntä energiaa).

Ilmavoimat ja tuulivoimahanke


Jokioisten varalaskupaikan takia Kiimassuon tuulivoimahankkeen selvitystyö on laajentunut merkittävästi sotilasilmailun suuntaan. Varalaskupaikan olemassaolo aiheuttaa rajoituksia rakentamiselle tavalla, joka on ollut useille viranomaisille uutta. Kunnat ja Voimavapriikki ovat jatkaneet neuvotteluja Ilmavoimien kanssa. Asia on edennyt hankkeen kannalta myönteisesti. Tuulivoimalan perustamiselle ei tule olemaan estettä, kun turbiinien sijoittelu tapahtuu yhteisesti osapuolten sopimuksella. Ilmavoimat on antanut korkeusrajat alueen eri paikoille ja sen mukaisesti sijoitettavista tuulivoimayksiköistä se tulee antamaan vielä erillisen hyväksymislausunnon.

Tällä hetkellä tehdään turbiinien sijoittelussa hienosäätöä. Samalla varmistetaan tuulivoimaloiden riittävät etäisyydet asutukseen. Lähtökohtana suunnittelussa on pidetty vähintään viiden sadan metrin etäisyyttä asutusta rakennuksesta.

Ympäristövaikutusten selvitykset etenevät suunnitellusti


YVA-selvitykseen kuuluu lukuisa joukko selvitystöitä suoraan ihmisiin vaikuttavista tekijöistä kuten äänestä, välkkeestä ja varjostuksesta. Toisaalta selvitetään vaikutukset eläimistöön, kasvistoon, arkeologiaan ja maisemaan. Edelleen selvitetään myös hankkeen myönteiset sosiaaliset vaikutukset yhteiskuntaan. Mukana kartoitustyössä ovat Ramboll Suomi Oy, Suomen Luontotieto Oy ja monet muut toimijat. Tutkimukset ovat meneillään.

Kun turbiinien lopullinen sijoittelu on saatu valmiiksi, tehdään kustakin turbiinista sen ympäristövaikutuksista lopulliset selvitykset. Ennen hankkeeseen lähtemistä on puiston toimintaedellytysten selvityksen lisäksi myös arvioitu sen mahdollisia vaikutuksia lähiympäristöön.

Me lounaishämäläiset ja tuulivoima


Tuulivoima tuottaa jatkossa tuulesta energiaa meidän ihmisten käyttöön ja parantaa mahdollisuuksiamme elää ilmastonmuutoksen myllerryksessä. Toteutuessaan tuulivoimapuisto tuottaa vuosittain sähköenergiaa parin kymmenen tuhannen omakotitalon tarpeeseen, vähentää hiilidioksidipäästöjä yli 80 miljoonaa kiloa ja vähentää uusiutumattomien energialähteiden käyttöä kymmeniä miljoonia kiloja (esim. yli 1 500 rekkakuormaa turpeeksi muutettuna).

Tuulivoima-alueen rakentaminen ja käyttö muuttavat maisemakuvaa ja ympäristöaistimuksia. Näin käy myös Hämeessä, jos ja kun lupa tuulivoimaloiden rakentamiselle saadaan.

Havainnekuva Häiviän kohdalla voimalinjan tuntumassa

Maisema muuttuu, kuten maisema on koko ajan muuttunut ihmisen asuttaessa maapalloa ja osana sitä myös Lounais-Hämettä. Asuminen, teollisuus ja liikenne ovat tuoneet osansa äänimaisemaan ja muuttaneet myös ympärillämme näkemäämme. Maisemat Suomessa muutaman kymmenen vuoden takaa eivät vastaa enää nykynäkymää, ja muutos jatkuu. Keskieurooppalaisille tuulivoimapuistot ovat osa ympäristöä aivan toisin kuin meille, joille edessä voi olla totutun maisemakuvan muutos. Myös nykynuoret kokevat näkemänsä aivan toisin kuin keski-ikäiset tai sitä vanhemmat. Maiseman arvot ovat itse kullekin omat, mutta haluammeko Suomen laajaan maisemakuvaan mieluummin ydinvoimaa, hiilivoiman piippuja vai päästötöntä tuulivoimaa?

Uusilla rakenteilla on maiseman lisäksi myös muita vaikutuksia. Niistä Välkevaikutus vaihtelee huomattavasti säästä ja vuorokauden ajasta riippuen. Alustavien tarkastelujen perusteella on rajattu Forssan, Tammelan ja Jokioisten tuulivoimapuiston alueelta vyöhykkeet, joilla välkettä ilmenee enimmillään 5, 10 tai 30 tuntia vuoden 8790 tunnista. Näissä tarkasteluissa koko tuulivoimapuiston vaikutuspiirissä on parikymmentä taloutta, joissa välkettä saattaa esiintyä enimmillään kymmenen tuntia vuodessa, ja tämäkin aika jakaantuu 365 vuorokaudelle. Huomattavassa osassa asumuksia välke jää kuitenkin havaitsematta, kun puut estävät näkyvyyden itse tuulivoimalaan. Yhtään asuinrakennusta ei sijaitse alueilla, joilla välkettä esiintyisi 30 tuntia vuodessa. Lisäksi välkkeen vaikutusta pystytään vielä pienentämään, kun roottorinlavat värjätään mattavärillä, joka vähentää välkettä.

Myös lopulliset turbiinien äänivaikutukset täsmennetään, kun sijoittelu on valmis, ja samalla nähdään äänen eteneminen ympäristössä. Välkkeen tavoin kunkin turbiininen äänivaikutukset selvitetään. Tarkastelu ei ota huomioon kasvillisuutta, puustoa eikä pinnanmuotoja, jotka kaikki osaltaan vaimentavat äänen etenemistä. Tarkastelu ei ota huomioon myöskään jo olemassa olevia äänilähteitä, kuten liikenteen ja erilaisen teollisen toiminnan tuottamia ääniä. Näin määriteltävät suojavyöhykkeet asutukseen on määritetty korkeammin äänitasoihin, kuin todellisuudessa tulee toteutumaan.

Jo tehdyissä tarkasteluissa asuinrakennuksia ei tulisi sijoittumaan 40 desibelin vyöhykkeen sisäpuolelle vaan kaikki jäisivät sen ulkopuolelle.

Äänirajaukset on tehty 35, 40 ja 45 ja 50 desibelin vyöhykkeiksi tuulivoimaturbiinien ympärille. Vertailun vuoksi hiljaisessa metsässä humina on 30–35 dB:n tasoa, jääkaapin ääni noin 40 dB, sateen ropina 45 dB, tuulen suhinan ja toimistohuoneessa taustaäänet 55 desibelin tasolla.

Nykyaikaisten turbiinien äänitasot ovat myös olennaisesti alemmat, kuin 5 tai 10 vuotta sitten toteutettujen. Turbiineja voidaan myös ohjata ja säätää ääniolosuhteiden mukaan alemmalle tasolle (teholle), mikäli äänitasot joissain harvoissa tilanteissa nousisivat yli ohjearvojen.

Luontoselvitykset


Ympäristövaikutusten arviointi luonnon osalta vaatii monenlaista asiantuntemusta. Selvitykseen osallistuvat maaperä, lintu-, kasvi-, lepakko- ja muut luontoasiantuntijat. Tuulivoimahankkeeseen liittyen alueella tehdään runsaasti selvitystyötä, joka palvelee myös perustutkimusta. Alueesta saadaan runsaasti sellaista tietoa, jota aiemmin ei ole kartoitettu.

Linnut


Suunnitteilla olevan tuulivoimapuiston pesimälinnusto kartoitetaan säiden lämmettyä ja pesinnän alkaessa. Lisäksi selvitetään muuttolintujen lentoreitit alueella ja alueen läheisyydessä. Muutaman kilometrin päässä sijaitsee Torronsuon kansallispuisto. Sen laajoilla suoalueilla pesii ja levähtää lintuja, joiden liikkumista tutkitaan. Kun tämä Natura-alue sijaitsee tuulivoimahankkeen tuntumassa, tullaan tarkastelemaan hankkeen vaikutusta myös siihen.


Lintujen muutto kirjataan kaistoittan ja lentokorkeuksina alle 60 metriä, 60-180 metrin välillä ja yli 180 metrin korkeudella lentävät linnut

Kiimassuon alueelta käsin tarkkaillaan 25 metrin tasolta maanpinnasta tuulivoimahankealueen yli lentävien lintujen reittejä ja lentokorkeuksia. Koko alue pystytään näkemään Jokioisilta Tammelaan molemmin puolin kauas yli varsinaisen hanke-alueen. Myös alueen ohittavat linnut kirjataan. Lisäksi kansallispuiston alueelta käsin, Kiljamon näkötornista, seurataan lintujen reittejä ja liikkumista.

Näkymä Kiimassuon muutonseurantapaikalta etelään, metsän takana Torronsuon kansallispuisto

 Kevään muuttolintuseuranta on ollut kattavaa. Seuranta saatiin käyntiin huhtikuun alussa, jolloin myös ensimmäiset kurjet ja metsähanhet ilmestyivät Hämeeseen. Lähes päivittäisellä seurannalla on pystytty kartoittamaan näiden isojen lintujen reittejä ja lentokorkeuksia. Muutontarkkailua on tehty silloin, kun muuttoakin on tapahtunut. Osa linnuista lentää niin, että Kiimassuon alue jää linnuilta syrjään, ja osa linnuista ylittää tuulivoimahankealueen eri korkeuksilla. Varpuslinnut näyttävät muuttavan pääsääntöisesti puiden latvuston päällä ja näin mahdollisten tuulivoimalan lapojen alapuolelle. Kurjet vuorostaan lentävät eri korkeuksissa; nyt havaitusta merkittävä joukko on ylittänyt alueen huomattavasti korkeammalla, kuin mihin lavat ulottuisivat. Toukokuun aikana selviää myös arktisten lintujen muuton mahdollinen kulku alueen yli.

Kurjet ylittämässä aluetta 22.4.2011

Vappuun mennessä Kiimassuon havaintopaikasta on havaittu kurkia vajaa kolme tuhatta, hanhia runsas viisi sataa ja joutsenia runsas sata. Havainnot on kirjattu myös muista linnuista. Petolintuja on myös nähty jonkin verran, joskin melko vähän itse hankealueella. Kesäkuussa valmistuu Kiljamon ja Kiimassuon havainnoista taulukoinnit muuttolinnuista ja kartat reiteistä, joita on käytetty. Myös pesimälintukartoitus valmistuu. Niiden perusteella pystytään arvioimaan tuulivoimaloiden mahdollista vaikutusta pesimä- ja muuttolintuihin.

Lepakot


Lepakot alkavat heräillä ja liikkua säiden lämmetessä. Niiden esiintymistä selvitetään maastoon asennettavilla äänidetektoreilla, jotka tallentavat lepakkojen äänet. Tunnistin muuntaa lepakkojen äänet ihmiselle kuultaviksi ja havaittaviksi. Äänien avulla pystytään tunnistamaan alueella esiintyvät eri lepakkolajit. Lisäksi tutkija liikkuu maastossa äänidetektorin kanssa ja tekee havaintoja liikkuvista lepakoista ja niiden elinympäristöstä. Myös tiedossa olevat lepakkojen elinympäristöt tarkastetaan. Saatavalla tiedolla pystytään tarkastelemaan tuulivoimaloiden mahdollisia vaikutuksia näiden hämärässä lentävien ja vähän tutkittujen nisäkkäiden elämään.


Muu luonto


Jokioisten puolella selvitetään liito-oravien mahdollista esiintymistä, koska alueella ei ole aiemmin kartoitusta tehty. Tuulivoimapuiston alueelle käytettävä tiestö tullaan rakentamaan mahdollisimman paljon olemassa olevaa tiestöä parantamalla. Uusia tieosuuksia rakennetaan vähän, jolloin myös maasto pirstoutuu nykyiseen nähden vain vähän. Tuulivoimaloiden paikat lisäävät metsään aukkopaikkoja, jotka osaltaan monipuolistavat varpuslintujen pesimäympäristöjä. Mikäli tuulivoimahanke toteutuu, liikkuminen ja metsästys alueella ovat mahdollisia kuten ennenkin, kun varsinainen rakentaminen alueella on päättynyt.

Tuulivoimapuistoalue ei ole varsinaista pohjavesialuetta, eivätkä voimalarakenteet vaikuta vesiin ja niiden valumiin merkittävästi. Jotta selvitykset olisivat kuitenkin kattavat, alueen kaivot turbiinipaikkojen läheisyydessä kartoitetaan.

Eri kaavoitusten ja selvitysten yhteydessä alueilla on tehty aiemmin luontokartoituksia. Niitä täydennetään tarpeen mukaan kasvillisuuden ja eläimistön suhteen.
 


Doweb Oy